MJKL TIEDOTE | 28.6.2018

Viranomaisten toiminta huoltajuuskysymyksissä koetaan puolueelliseksi

Tyytymättömyys viranomaisten puolueellisuutta ja lapsen luonaolon vähyyttä kohtaan olivat kaksi päällimmäistä tulosta Miesjärjestöjen keskusliiton (MJKL) kyselyssä sen jäsenjärjestöjen jäsenille.

Huoltajuuskysymyksissä kaikkein tärkeimmäksi asiaksi vastaajat kokivat, että lasten asumisesta päätettäessä viranomaisten tulee kohdella vanhempia yhdenvertaisesti. Noin 82% vastaajista katsoi, että viranomaiset olivat asumisesta päätettäessä toimineet puolueellisesti.

Yleisin kritiikin aihe oli viranomaisten asettuminen lapsen äidin puolelle tilanteissa, joissa vanhemmilla
oli toisistaan poikkeava näkemys lapseen liittyvässä asiassa. Viranomaisten ”puolen valitsemisen” koettiin olevan taustalla myös silloin, kun oikeus vahvisti lapsen luonapitojen hyvin epätasaisen jakautumisen vanhempien kesken. Lisäksi viranomaisten puuttumattomuus oikeuden vahvistamien lapsen tapaamisten toteutumatta jäämisiin (toisen vanhemman vastustuksen vuoksi) herätti paljon
arvostelua.

Kyselyssä tiedusteltiin myös, mitä mieltä vastaajat ovat niin sanotusta vuoroasumisratkaisusta lapsille vanhempien eron jälkeisessä tilanteessa. Vastaajista 64,4% oli sitä mieltä, että vuoroasuminen on lapselle yhtä kotia parempi vaihtoehto. 35,6% vastasi, että yksi koti on parempi ratkaisu.

Vastaajista 61 %:lla oli lapsi/lapsia parisuhteesta, joka oli päätynyt eroon. Näistä joka toinen oli
tyytyväinen siihen, millaiseen asumisratkaisuun oli eronjälkeisessä tilanteessa päädytty. Tyytyväisyyttä ilmaisivat ne vanhemmat, jotka asumisratkaisun myötä saivat runsaasti yhteistä aikaa lastensa kanssa. Kaikki vastaajat, jotka toivat esiin lasten asumisen jakautumisen 50/50 toisen vanhemman kanssa, olivat
asumisratkaisuun tyytyväisiä. Osa ilmaisi tyytyväisyytensä myös perinteisiin, joka toinen viikonloppu toteutuviin lasten luonapitoihin. Tyytymättömimpiä olivat vanhemmat, joiden aika lasten kanssa jäi niukaksi, sitä ei ollut lainkaan tai tapaamiset lasten kanssa olivat satunnaisia ja riippuvaisia toisen
vanhemman haluamisista.

Lakia lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta ollaan parhaillaan uudistamassa. Miesjärjestön keskusliiton asiaan liittyvä lausunto on luettavissa täältä. Kyselyn tarkemmat statistiikat löytyvät täältä.

Lisätietoja

Jyrki Lohi, puheenjohtaja
+358 500 425 158
jyrki.lohi@jyrkilohi.fi

Miesjärjestöjen keskusliitto MJKL
toimisto@miesjarjestojenkeskusliitto.fi


_______________________________________________________________

MJKL:n vaikuttamistoiminnan painopisteet

Vanhemmuus

  • Isyyden merkityksen ja tuen vahvistaminen
    • Ammattilaisille ja viranomaisille perus- ja täydennyskoulutusta isyyden merkityksestä
    • Tukipalvelujen vahvistaminen sekä alkavaan isyyteen että isyyden eri kriiseihin
  • Vanhemmuuden tasavertainen jakautuminen erotilanteissa
    • Yhteishuoltajuus edelleen oletusarvoisena ratkaisuna
    • Vuoroasuminen ensisijainen vaihtoehto (muu ratkaisu edellyttää vankat perustelut)
    • Vuoroasumiseen päädyttäessä tuet, etuudet ja kulut jaettava tasavertaisesti vanhempien kesken näiden henkilökohtaisiin tuloihin suhteutettuna
    • Vanhemmuuden tahallinen horjuttaminen (esimerkiksi vieraannuttaminen ja tapaamisoikeuden noudattamattomuus) tulee lainsäädännön turvin estää

Poikien ja nuorten miesten syrjäytyminen

  • Poikien ja nuorten miesten syrjäytymiseen puuttuminen tuloksellisesti
    • Viranomaisrakenteiden haastaminen huomioimaan ongelma ja etsimään siihen määrätietoisesti ratkaisuja

Hyvinvointi- ja tasa-arvotyön symmetrisyys sukupuolten suhteen

  • Mies- ja naisnäkökulman yhtäläinen huomioiminen lainsäädännössä ja viranomaisrakenteissa
    • Lakien uudistaminen ja tarkentaminen: mm. tasa-arvolain 1 §, isyyslaki, laki ”eräiden naisjärjestöjen” valtionavusta
    • Tasavertainen edustuksellisuus viranomaisrakenteissa ja sukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen
  • Mies- ja naiserityisen osaamisen vahvistuminen sosiaali-, terveys- ja kasvatusalalla
    • Sukupuolierityisen hyvinvointiosaamisen liittäminen pysyväksi osaksi alan peruskoulutusta
    • Yleisinhimillisiin ja myös sukupuolille tyypillisiin ongelmiin ja epäkohtiin puuttuminen ennakoimalla ja sukupuolivaikutukset huomioiden

Miehiin kohdistuva väkivalta

  • Väkivallan kohteeksi joutuneiden miesten auttaminen
    • Tukipalvelujen vahvistaminen lähisuhde- ja katuväkivallan miesuhreille
    • Tiedon lisääminen ammattilaisten ja viranomaisten keskuudessa