MJKL:n kuntavaalitavoitteet 2021

Poikien ja nuorten miesten syrjäytymiseen on puututtava tuloksellisesti. Poikien kasvavaan osuuteen huonoiten menestyvistä koululaisista ja toiseen asteen opiskelijoista on etsittävä määrätietoisesti

ratkaisuja. Asiaan tulee puuttua hallituksen tasa-arvo-ohjelman ja tasa-arvolain hengen edellyttämällä tavalla.

Eron jälkeisen vanhemmuuden edellytyksiä tulee parantaa ratkaisemalla laissa nykyään huomioidun vuoroasumisen käytännön ongelmia. Lähi- ja etävanhempi ovat eriarvoisessa asemassa muu muassa koulukyytien järjestämisen, varhaiskasvatus- ja koulupaikkojen saamisen ja sosiaali- ja terveyspalvelujen suhteen (esimerkiksi vammaisramppi tms. apuvälineet saatavissa yleensä vain lähivanhemman kotiin). Ongelman taustalla on se, että lapsella voi olla vain yksi, lähivanhemman osoite. Kuntapolitiikassa ja käytännön palvelutarjonnassa ongelmiin tulee etsiä ratkaisuja.

Kuntatalouden sukupuolivaikutuksia tulee arvioida. Kunnat ja kuntayhtymät käyttävät noin 44 miljardia euroa vuodessa palvelujen järjestämiseen ja kuntalaisten hyvinvoinnin edistämiseen. Viime vuosina on korostuneesti noussut esiin ajatus sukupuolitietoisen budjetoinnin tärkeydestä. Kun esimerkiksi erityisopetuksesta säästetään, sen sukupuolivaikutus kohdistuu korostetusti poikiin. Kuntien tulo- ja menoarviota tuleekin tarkastella myös sukupuolinäkökulmasta.

MJKL on myös julkaissut nettisivuillaan laajemman koosteen vaikuttamistoimintansa painopisteistä. Ne sisältävät edellä lueteltujen asioiden lisäksi muitakin tärkeitä näkökulmia poikien ja miesten hyvinvoinnin edistämiseksi.

_________________________________________________________________________________


MJKL:n VAIKUTTAMISTOIMINNAN PAINOPISTEET 2019-2023

Miesjärjestöjen keskusliitto haluaa vaikuttaa toiminnallaan siten, että Suomessa huomioidaan 1) aiempaa vahvemmin isyyden tukeminen vanhemmuudessa ja erokriiseissä, 2) poikien ja nuorten miesten syrjäytymistä ennaltaehkäisevät toimenpiteet, sekä 3) hyvinvointi- ja tasa-arvotyön symmetrisyys sukupuolten suhteen.


Vanhemmuus

  • Isyyden merkityksen huomioimista ja isille tarjottavaa tukea vahvistettava.
    • Ammattilaisille ja viranomaisille on tarjottava perus- ja täydennyskoulutusta isyyden merkityksestä perheiden hyvinvoinnille.
    • Tukipalveluja sekä alkavaan isyyteen että isyyden eri kriiseihin on vahvistettava.
  • Vanhemmuus jaettava tasavertaisesti erotilanteissa.
    • Yhteishuoltajuus ja vuoroasuminen tulisi olla oletusarvoinen ratkaisu erotilanteessa.
    • Vuoroasumiseen päädyttäessä tuet, etuudet ja kulut on jaettava tasavertaisesti vanhempien kesken näiden henkilökohtaisiin tuloihin suhteutettuna.
    • Vanhemmuuden tahallinen horjuttaminen (esimerkiksi vieraannuttaminen ja tapaamisoikeuden noudattamattomuus) tulee lainsäädännön turvin estää.

Poikien ja nuorten miesten syrjäytyminen

  • Poikien ja nuorten miesten syrjäytymiseen puututtava tuloksellisesti.
    • Poikien kasvavaan osuuteen huonoiten menestyvistä koululaisista ja toiseen asteen opiskelijoista on etsittävä määrätietoisesti ratkaisuja.
    • Poikia on osattava motivoida satsaamaan tulevaisuuteensa nykyistä kattavammin.
  • Koulukiusaamiseen puututtava nykyistä varhemmin ja määrätietoisemmin.
    • Opettajien osaamista kiusaamisen tunnistamisessa ja siihen puuttumisessa on vahvistettava kehittämällä opettajien koulutusta.
    • Kiva koulu -toimenpideohjelman asianmukaista toteuttamista tulee vahvistaa.
  • Nuorisolain hengen ja velvoitteiden noudattamista tulee valvoa.
    • Nuorisolain noudattamista tulee asianmukaisesti valvoa syrjäytymisen estämiseksi.
    • Varhaisen puuttumisen resursseja tulee lisätä.

Hyvinvointi- ja tasa-arvotyön symmetrisyys sukupuolten
suhteen

  • Mies- ja naisnäkökulma tulee huomioida yhtäläisesti lainsäädännössä ja viranomaisrakenteissa.
    • Laki ”eräiden naisjärjestöjen valtionavusta” tulee laajentaa koskemaan myös vastaavia miesjärjestöjä, jotta nämäkin voisivat hakea valtionapua.
    • Tasa-arvolain 1 § tulisi korjata tasavertaiseksi siten, ettei naisia tai miehiä ensisijaisteta lain kohderyhmänä suhteessa toisiinsa.
    • Naiset ja miehet tulee huomioida tasavertaisesti viranomaistyössä valtavirtaistamalla sukupuolivaikutusten arviointi (suvaus).
  • Mies- ja naiserityistä osaamista vahvistettava sosiaali-, terveys- ja kasvatusalalla.
    • Sukupuolierityinen hyvinvointiosaaminen liitettävä pysyväksi osaksi alan peruskoulutusta.
    • Yleisinhimillisiin ja myös sukupuolille tyypillisiin ongelmiin ja epäkohtiin tulee kyetä puuttua ennakoimalla ja sukupuolivaikutukset huomioiden.